Viiskulma - Äänekoski

Pankinjohtajan kauniit tyttäret

 

Kylläpä Äänekoskella myllätään, kotikylä on nyt melkoinen sekamelska. Nelostien risteyksessä tarvitaan ajotaidon lisäksi arvaustaitoa, että osaa jostain tullessa Äänekoskelle. Sitten keskustassa on Kauppakatu remontin vuoksi sellaiset panssariaidat, että aivan kuin olisi Äänekoski-Suolahti -sota käynnissä.

 

Viiskulman liikenneympyrään ideoidaan taideteosta, se on hyvä idea, mutta erikoisella tavalla rajoitettiin taiteilijan luovuutta määrittelemällä aihe eli vaakunnan joutsenet ja materiaaliksi metalli. Lisäksi se sama idea on käytössä naapurikunnassa Viitasaarella, jossa liikenneympyrässä on hauskasti kalaparvi.

 

Toivottavasti Villen Keittiö saa kunnollista näkymätilaa Viiskulmassa tarpeeksi, onhan se miljöö ainoa kulttuurihistoriallisesti merkittävä paikka Äänekosken keskustassa.

Viiskulmassa oli pieni pyöreä kioski 1960-luvulla, se oli kantapaikka minunlaiselle polkupyörällä ajelevalle pojalle.

 

No, onhan toinen vanha talo,  vuonna 1938 rakennettu SYP:n konttori, siitä muistuu mieleen kun konttorinjohtajana Tuomisto oli 70- luvulla. Meillä oli kesäpaikka tuolloin Laajarannassa ja Tuomistoilla oli kesähuvila myös samalla seudulla. Tuomistolla oli erityisen hyvin muistiin jääneet kauniit tyttäret.

 

Kauppakadun myös vanha rakennus on torin liikenneympyrässä se aikoinaan pankkina ja Kansaneläkelaitoksen toimistona toiminut rakennus. Siinä tilassa on paljon sukuni historiaa; äitini oli siinä pankkineitinä, hänen isänsä Kansaneläkelaitoksen aluepäällikkönä ja äitinsä tilan siivoojana.

 

Suomen tunnetuin taidemaalari Aleksi Gallen-Kallela toi ensimmäisen Keiteleellä nähdyn

moottoriveneen Suolahteen josta se ajettiin Konginkankaalle, tiettävästi taiteilijan ystävänä ja ehkä Keiteleen retken innoittajana oli kelloseppä Minkkinen.  Hänen poikansa, suolahtelainen kelloseppä Minkkinen vietti kesälomansa meidän lähinaapureina.

Lopputuloksena oli kuitenkin useita Lake Keitele -nimellä ristittyjä tauluja, joita muun muassa Lontoossa kävi pari vuotta sitten katsomassa miljoonia ihmisiä. Taulusta on tehty kasseja, mukeja ja jopa kansituoleja. Gallen-Kallela on melkoinen tähti maailmalla, jonka mainetta kannattaisi hyödyntää Äänekoskella.

 

Suolahti on viettänyt kotiseututoimintaa lukuunottamatta pitkään hiljaiseloa kunnes Kuusysifestarit syntyivät. Ravintoloitsija ja festarinjärjestänä Matti Leppänen on Viljos-

olutravintolasta, jossa minä olin janoa sammuttamassa 70-luvulla, tosin se toimi silloin ”Lekkeri”-nimellä.

Koskenpirtissä Äänekoskella oli kai liian monta isän tuttua, oli vähän turvallisempaa ottaa etäisyyttä Suolahteen asti.

 

Vielä kahden musiikilliset onnittelut, nuori äänekoskelainen harmonikkavirtuoosi Jonna Hytönen menestyi Ikaalisen Kultainen Harmonikka -kisassa sijoittuen kolmanneksi.

 

Eiköhän me kaikki yhdytä onnitteluihin kun Teppo Seppänen täytti 50 vuotta.

Hänen kunniakseen onnittelulaulu : Billy Currington - People Are Grazy

 

https://youtu.be/PKpQRjj_WbU

 

 

 

 

Voitolla kohti uusia seikkailuja !

 

Voitto eli alkuperäiskiellä POBEDA ei ollut Matti Närhin ensimmäinen automerkki mutta se oli toinen. Neljällä kumipyörällä eteenpäin oli päästävä !

Ford oli se enimmäinen vuonna 1949 eli minun syntymäni kunniaksi.

Tästä Pobedasta alkoi minunkin hurjastelu auton kyydissä.

Matti Närhi ei ollut mikään hurjastelija, hän kulki työhönsä pyöräillen, tosin eihän

matkaa verotoimistoon, mikä oli isäni työpaikka, ollut kuin kilometrin verran.

 

Mutta auto piti olla, joskus isä kuljetti Huiman painijoukkuetta ottelutourneille, 

toisinaan Ritvasen virvoitusjuomia Vaasaan Magirus Deusz merkkisellä kuorma-autolla.

Hän oli kuskina Antti Kauppisen tanssiorkerin keikkoilla, ja jakeli pullaa ja leipää Vainionpään leipomolta.

 

Pobedan jälkeen oli vuorossa englantllainen vaaleanvihreä Zephyr Six vuonna 1956. Tämä auto oil meillä kuusi vuotta, siitä on minullakin muistikuvia.

Tällä Zephyrllä ajoivat läpi Skandinavian yhdessä Kauppisen Antin ja Pirkon kanssa.

 

1962 meidän pihalle tuli uusi auto, Ford Taunus, se oli farmari ja siinä oli hyvä kuljettaa meidän Mika-koiraa.

Taunuksella ajettiin läpi Ruotsin ja Norjan, olimme teltassa yötä, päivät keräsimme vimppeleitä, ne ovat viirejä joissa lukee kaupungin nimi.

Ne on tallella ja niitä on aikamoinen määrä !

Tuliaisina kotiin tuotiin Baupunk matkaradio ja Haaparannasta ruokatarvikkeita.

 

1965 Matti osti ranskalaisen Peugeot 404 merkkisen auton.

Peugeot oli koki murheesen lopun meidän perheessä, Kauppisen Pepe oli ratissa kun kuorma-auto teki äkkijarrutuksen ja Pösö levisi lavan alle.

Onneksi oli moottori edessä eikä Pepelle käynyt kuinkaan, äiti istui takana Veli-Pekan kanssa. 4 vuotia Veli-Pekka kysyi äidiltä : Tarviiko itkeä ?

 

1968 Oli Wolkwagenin 1303 vuoro. Volkkari oli meillä vain vuoden ennen Opel Kadetteja joita olikin kaksi.

Vuonna 1969 minä armeijaan Kajaaniin jonka jälkeen v.-70 lähdin muusikon hommiin Lappeenrantaan.

 

Tällä välillä isä ajoi Opeleita ja Toyota merkkisiä autoja kunnes hän saavutti vuonna  2002 unelmiensa kulkupelin BMW 316.

2007 hän kävi luovuttamassa ajolupansa nimismiehelle kun näkö alkoi heikentyä, äiti ajoi viimeiset vuodet ja isä istui tyytyväisenä vieressä hanslankarina.

 

Hienoja biisejä ja suomalaista musiikkihistoriaa

 

Seppo Närhin Hi-Hat recordsille tehdyistä levyistä on julkaistu kokoelma ”Kujakissa - 35 laulua tästä elämästä”. Ne kaikki ovat hienoja esityksiä 1970- ja 1980 –luvuilta. Ne tuovat mieleen mukavia muistoja ja tähän päivään taas hyvän tunnelman, ne eivät ole yhtään vanhentuneet, niin huolella ja tyylillä ne on aikoinaan tehty.

Joukossa on myös suomalaisen kevyen musiikin historiaa. Sepolla oli kunnia saada taakseen parhaat suomalaiset tekijät sanoituksiin, sovituksiin ja sävellyksiin. Yksi suomalaisia klassikkoja on tietysti Prinsessa 65, jossa on Hectorin sanoitus, Hectorilta on mukana muistakin.

Pertsa Reponen sanoitti ”Vielä keikkaa monta teen”, josta uudella kokoelmalla on vuoden 2009 sovitus. Kaisu Liuhalalta on useita sanoituksia, samoin Irina Milanilta, kuten Tommi ”Mansikkapaikka” Liuhalalta. Junnu Vainion tutun riemastuttava ”Salamisen lauantai” nousee varmasti uudelleen esille.

Jukka Virtasen riimittelyt ”Takki pois” ja ”Kitaralla tapoin täin” ovat parasta mahdollista Virtasta. Mikko Alatalon ja Harri Rinteen ”Pari peruskaljaa” single vuodelta 1983 on nyt ensimmäistä kertaa cd:llä. Sitähän moitittiin aikanaan kaljoitteluun yllyttämisestä.

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 

 

Ensijulkaisu netissä

Vanhan laulajan toive

Takavuosien herkimpimiä tulkintoja on Seppo Närhin "Vanhan laulajan toive", jonka tv-taltiointi on nyt saatu youtube-sivuille ja Seppo Närhin sivuille.

Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Pekka Lehto.

Klikkaa tästä ja kuuntele

Luokkakokous2 -elokuvassa ovat pääosissa Aki Hirviniemi, Jaajo Linnanmaa ja Sami Hedberg sekä musiikkina mm. Seppo Närhin Prinsessa 65.

Prinsessa-65 on taas ykkösenä, nyt Luokkakokous 2-elokuvassa
 

Vuoden 1975 Seppo Närhin hitti Prinsessa 65 soi taas kaikkialla, tämän ajan suosituimmassa elokuvassa `Luokkakokous 2:ssa´ sitä hienoa kappaletta lauletaan ja soitetaan.

Prinsessa 65 on säveltänyt Neil Sedaka ja Howard Greenfield. Suomalaiset sanat teki Heikki Harma.  Kappale julkaistiin Seppo Närhin kantrihenkisellä albumilla "Närhi" ja singlenä. Singlen toisella puolla on Cat Stevensin "Moonshadow" eli Heikki Harman käännöksenä "Kuukoira".  (Hi-Hat HIS 1005)

Seppo Närhi lauloi ja soittajina olivat Nono Söderberg, Ronnie Osterberg, Kai Westerlund, Heikki Virtanen ja Nappi Ikonen - kaikki suomalaisen kevyen musiikin huippunimiä.

”Prinsessa 65” kertoo bändäreistä, jotka pyrkivät bändien keikkabusseihin ja soittajien tuttavuuteen.

Ota ja kuuntele kokonaan ja rauhassa: https://www.youtube.com/watch?v=6ukFe7DpW2s

 

 

Sepon sävellys julkaistiin Sulasoi 2 -nuottivihossa

Tämä kaunis maa -laulun Seppo teki äidilleen, hän lauloi Äänekosken Naiskuorossa 65 vuotta. Nyt Suomen laulajien ja soittajain liitto SULASOL julkaisee naiskuorolle Reijo Kekkosen sovittaman laulun Sulasoi2 -nuottivihossa.  Katso Sepon oma versio youtube


 

 

Tilaa keikalle "Randevuu", ihania kohtaamisia

Jo 32 vuotta Suomen tanssipaikkoja ja iloisia tapahtumia kiertänyt Kurimus-yhtye yllättää vaihtamalla nimensä. Randevuu -orkesteri otti nimensä yhdestä Seppo Närhin laulamasta hitistä jossa Hectorin oivallinen sanoitus : Ekan luokan Randevuu".
- Kokoonpano ei ole muuttunut mutta parantunut, jokainen keikka ja treenit saa soiton kuulostamaan aina vaan paremmalta. Randevuu sopii juuri meille hyvin, se tarkoittaa romantista kohtaamista, sellaista sattuu juuri Randevuu-orkesterin keikoilla.