Kari Tapion kanssa kierrettin keikkalavoja 22 keikan kuukausivauhdilla. Välillä päästiin perempiin paikkoihin pysähtymään, kuten Kari Tapion äidille Seinäjoella ja Närhin kesämökille Konginkankaalle, jossa herkkua oli karjalanpaisti.
Kati Tapion orkesterissa - Kari Tapio ja Hänen orkesterinsa - oli usean vuoden ajan Jani Jalkanen, Jiri Jalkanen, Jussi Chydenius, Seppo Närhi ja tietenkin Klabbi itse.

Kari Tapio – Tehdään laulajasta, joka piti karjalanpaistista, elokuva

Kari Tapani Jalkanen on syntynyt marraskuun 22 päivä 1945, Suonenjoella. Lempinimeltään Klabbi on elokuvan arvoinen suuri suomalainen laulaja.

Minä sain olla hänen orkesterissaan kuuden vuoden ajan, ja en voi muuta kuin todeta, hän oli täysin työhullu muusikko. Meillä oli keikkaa keskimäärin 22 esiintymistä kuukaudessa ja lisäksi Tv keikat siihen lisänä. Esiintymispaikat olivat kaikki pitkin Suomenmaata, joten arvata saattaa, että tuli autoilu tutuksi. Meitä oli viisi henkeä : Jani Jalkanen, Jiri Jalkanen, Jussi Chydenius sekä minä ja tietenkin Klabbi. Ensiksi piti keksiä orkesterille juhlava nimi, Klabbi ehdotti nimeksi ” Leganda ”. Tämä nimi kesti käytössä vain yhden viikon verran, kunnes Klabbi sai uuden idean. Uudeksi nimeksi Kari valitsi ” Kari Tapio ja Hänen Orkesterinsa ”.

Vierailimme hänen äitinsä luona Suonenjoella pariin otteeseen, syömässä perunat ja  lihapullat ja sama toistui Äänenkosken Kalaniemessä kun minun äitini laittoi karjalanpaistia. Nämä ja jälkiruokana letut.

Pysähtyimme joskus talvella huoltoasemalle ruokailemaan ja televisio oli päällä, sieltä tuli mäkihyppykilpailut. Klabbi nousi seisomaan ja huusi kovalla äänellään : ” Hipit ulos ja muut olkaa hiljaa, ettekö te näe siellä hypätään mäenlaskua.” Ehkäpä siinä oli syynä miksi hän antoi papin ristiä vanhimman poikansa nimellä Jiri, tsekkiläisen maailmanmestarin Jiri Raskan mukaan.
Kari oli kova kalamies kuten Jirikin, Klabbi sanoikin aina hänellä olevan yhtä hieno korulipas kuin hänen vaimollaan, niin värikäs oli hänen kalastusviehekokoelmansa.

Minun aikanani syntyi Veikko Samulin kynästä laulu ” Myrskyn jälkeen ”, josta tulikin valtaisa hitti joka nosti Klabbin uudelleen listojen kärkeen. Siinä oli myös Klabbin oma teksti, ja tämä laulu avasi hänelle tien suurempiin konserttisaleihin. Tästä lähti liikkeelle menestys joka jatkui hänen elämänsä loppuun saakka.

Välillä oli keikkoja joille Klabbi ei päässyt liian märkien kosteikkojen vuoksi, mutta ne hän hoiti uusilla keikoilla samaan paikkaan. Minä toimin varamiehenä laulamalla sekä omat Prinsessa, Randevuu ja Soittaja hittini ja ajan suosituimmat laulut.

Työn alla elokuvassa Kari Tapiota näyttelee Matti Ristinen ja hänen vaimoaan Pia Viheriävaaraa Tiina Lymi. Aleksi Mäkelä ohjaa tämän elokuvan jonka kuvaukset alkavat tällä viikolla täällä Helsingissä. Ensi-ilta on kaavailtu syksyä 2019. Käsikirjoituksen kirjoittaa Marko Leino, elokuvan työnimenä on Klabbi.

Hienoja biisejä ja suomalaista musiikkihistoriaa

 

Seppo Närhin Hi-Hat recordsille tehdyistä levyistä on julkaistu kokoelma ”Kujakissa - 35 laulua tästä elämästä”. Ne kaikki ovat hienoja esityksiä 1970- ja 1980 –luvuilta. Ne tuovat mieleen mukavia muistoja ja tähän päivään taas hyvän tunnelman, ne eivät ole yhtään vanhentuneet, niin huolella ja tyylillä ne on aikoinaan tehty.

Joukossa on myös suomalaisen kevyen musiikin historiaa. Sepolla oli kunnia saada taakseen parhaat suomalaiset tekijät sanoituksiin, sovituksiin ja sävellyksiin. Yksi suomalaisia klassikkoja on tietysti Prinsessa 65, jossa on Hectorin sanoitus, Hectorilta on mukana muistakin. Pertsa Reponen sanoitti ”Vielä keikkaa monta teen”, josta uudella kokoelmalla on vuoden 2009 sovitus. Kaisu Liuhalalta on useita sanoituksia, samoin Irina Milanilta, kuten Tommi ”Mansikkapaikka” Liuhalalta. Junnu Vainion tutun riemastuttava ”Salamisen lauantai” nousee varmasti uudelleen esille. Jukka Virtasen riimittelyt ”Takki pois” ja ”Kitaralla tapoin täin” ovat parasta mahdollista Virtasta. Mikko Alatalon ja Harri Rinteen ”Pari peruskaljaa” single vuodelta 1983 on nyt ensimmäistä kertaa cd:llä. Sitähän moitittiin aikanaan kaljoitteluun yllyttämisestä.

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Freeman + Kuivalainen + Närhi

♦ Yksi miellytävistä keikoista hyvien soittajien kanssa ♦


Kerran 1990-luvulla perustettiin trio yhdeksi illaksi kun rav. Hermannin Kukko vietti pikkujoulua. Siinä soittivat Freeman, Kari Kuivalainen ja Seppo Närhi. Freeman soitti kitaraa, Kari on rumpalina paremmin tunnettu ja minä soitin koskettimia.limme Freemannin kanssa melkein naapureita ja pidimme hauskaa sen illan soiton varjolla. Sen jälkeen pojat jatkoivat molemmat leipätyötään ork. Menneisyyden Vangeissa. Minä olin tuohon aikaan Kari Tapion bändissä.

 

 

Luokkakokous2 -elokuvassa ovat pääosissa Aki Hirviniemi, Jaajo Linnanmaa ja Sami Hedberg sekä musiikkina mm. Seppo Närhin Prinsessa 65.

Prinsessa-65 on taas ykkösenä, nyt Luokkakokous 2-elokuvassa
 

Vuoden 1975 Seppo Närhin hitti Prinsessa 65 soi taas kaikkialla, tämän ajan suosituimmassa elokuvassa `Luokkakokous 2:ssa´ sitä hienoa kappaletta lauletaan ja soitetaan.

Prinsessa 65 on säveltänyt Neil Sedaka ja Howard Greenfield. Suomalaiset sanat teki Heikki Harma.  Kappale julkaistiin Seppo Närhin kantrihenkisellä albumilla "Närhi" ja singlenä. Singlen toisella puolla on Cat Stevensin "Moonshadow" eli Heikki Harman käännöksenä "Kuukoira".  (Hi-Hat HIS 1005)

Seppo Närhi lauloi ja soittajina olivat Nono Söderberg, Ronnie Osterberg, Kai Westerlund, Heikki Virtanen ja Nappi Ikonen - kaikki suomalaisen kevyen musiikin huippunimiä.

”Prinsessa 65” kertoo bändäreistä, jotka pyrkivät bändien keikkabusseihin ja soittajien tuttavuuteen.

Ota ja kuuntele kokonaan ja rauhassa: https://www.youtube.com/watch?v=6ukFe7DpW2s

 

 

Sepon sävellys julkaistaan Sulasoi 2 -nuottivihossa

Tämä kaunis maa -laulun Seppo teki äidilleen, hän lauloi Äänekosken Naiskuorossa 65 vuotta. Nyt Suomen laulajien ja soittajain liitto SULASOL julkaisee naiskuorolle Reijo Kekkosen sovittaman laulun Sulasoi2 -nuottivihossa.  Katso Sepon oma versio youtube

 

Ensijulkaisu netissä

Vanhan laulajan toive

Takavuosien herkimpimiä tulkintoja on Seppo Närhin "Vanhan laulajan toive", jonka tv-taltiointi on nyt saatu youtube-sivuille ja Seppo Närhin sivuille. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Pekka Lehto. Klikkaa tästä ja kuuntele