Hienoja biisejä ja suomalaista musiikkihistoriaa

 

Seppo Närhin Hi-Hat recordsille tehdyistä levyistä on julkaistu kokoelma ”Kujakissa - 35 laulua tästä elämästä”. Ne kaikki ovat hienoja esityksiä 1970- ja 1980 –luvuilta. Ne tuovat mieleen mukavia muistoja ja tähän päivään taas hyvän tunnelman, ne eivät ole yhtään vanhentuneet, niin huolella ja tyylillä ne on aikoinaan tehty.

Joukossa on myös suomalaisen kevyen musiikin historiaa. Sepolla oli kunnia saada taakseen parhaat suomalaiset tekijät sanoituksiin, sovituksiin ja sävellyksiin. Yksi suomalaisia klassikkoja on tietysti Prinsessa 65, jossa on Hectorin sanoitus, Hectorilta on mukana muistakin. Pertsa Reponen sanoitti ”Vielä keikkaa monta teen”, josta uudella kokoelmalla on vuoden 2009 sovitus. Kaisu Liuhalalta on useita sanoituksia, samoin Irina Milanilta, kuten Tommi ”Mansikkapaikka” Liuhalalta. Junnu Vainion tutun riemastuttava ”Salamisen lauantai” nousee varmasti uudelleen esille. Jukka Virtasen riimittelyt ”Takki pois” ja ”Kitaralla tapoin täin” ovat parasta mahdollista Virtasta. Mikko Alatalon ja Harri Rinteen ”Pari peruskaljaa” single vuodelta 1983 on nyt ensimmäistä kertaa cd:llä. Sitähän moitittiin aikanaan kaljoitteluun yllyttämisestä.

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Vaikka ääneenlaulun karaokefestivaalit?

 

Kesä alkoi kun ystäväni Esko Palmasto kutsui minut kuuntelemaan Kellokosken Soittokuntaa  Krapin pajalle Tuusulaan. Siitähän tuli oikein kulttuurimatka Järvenpäähän, Sibeliuksen kotikonnuille. Paja on aivan uusi konserttitalo jonne mahtuu noin kolme sataa henkeä ja parvekkeelle satakunta lisää.

Orkesteri aloitti Sibeliuksella, sitten G. Malmstenin Merihädästä aina Procol Harumin White a Shade of Pale kappaleeseen. Jaana Viskari lauloi komeasti ” Rannalla ” tangon. Altti Uhleniuksen on osaava ammattilainen, isänsä jalanjäljissä kulkeva kapellimestari. Hän lauloi kappaleet ” Just a Gigolo  ja Jani Uhleniuksen Kauas pilvet karkaavat ”. Konsertti päättyi kun Jani Uhlenius kutsuttiin yleisön joukosta johtamaan uudelleen ” Kauas pilvet karkaavat ”.

Esko Palmasto sanoi: ” Kellokoski on hyvä paikka soittaa ja asua ja Kellokosken soittokunta tarvitsee lisää muusikoita näiden kahdenkymmenen miehen ja naisen lisäksi ”.

 

Siitähän tuli mieleen Äänekosken ajat, paikat ja mahdollisuudet. Äänekoskella on osattu ja osataan järjestää mukavia tapahtumia, lisäksi kaupunki vilisee hyviä muusikoita ja soittopaikkoja.  Voisiko tästä kehittää omalle syntymäkaupungilleni uusia vahvuuksia; kotiseutu- ja musiikkitapahtumien aurinkokaupunki.

 

Kalaniemen kyläpäivät vuosittain on mainio tapahtuma, velipoika heitti siellä saappaanheittokisassa hopealle. Konginkankaalla on monenlaista tapahtumaa, Riihikahvion ympärillä erityisesti.

Koivistossa on tunnetusti hyvä meno, aktiivinen kyläyhdistys ja erityisen reipas koulu, joka taisteli olemassaolosta tehokkaasti tehdessään Äänekosken oman tytön Päivi-Kautto Niemen johdolla upea kouluvideon. Kannattaa vieläkin katsoa tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=rnzco_KLxBQ

Kouluhan on nyt suorastaan kuuluisa.

Sumiaisseudun harmonikat tuntuu aktiiviselta ryhmältä, Äänekosken juhannusblues – tapahtuma Hietamalla saattaa avata jotain aivan uutta perinnettä. Heikki Silvennoinen, Dave Lindholm ja Pepe Ahlqvist ovat bluesväen joukossa aivan ykkösiä.

Äänekosken karaokeyhdistys on mainio idea, Äänekosken äänenlaulun karaokefestivaalit vetäisi harrastusta kesät talvet.

Ja vielä Rantapuiston piknikki, Koskikeskus blues, Sumiaisissa Rautalankafestivaali – kyllä Koskella tapahtuu.

Äänekosken kaupunki, Suolahden Keski-Suomen opisto ja Äänekosken Koskela voisivat yhteistyössä ryhtyä koordinoimaan ja markkinoimaan Äänekoskea musiikkikaupunkina. Sellainen kaupunki nimittäin vetää asukkaita ja piristää kaupunkilaisia.

Freeman + Kuivalainen + Närhi

♦ Yksi miellytävistä keikoista hyvien soittajien kanssa ♦


Kerran 1990-luvulla perustettiin trio yhdeksi illaksi kun rav. Hermannin Kukko vietti pikkujoulua. Siinä soittivat Freeman, Kari Kuivalainen ja Seppo Närhi. Freeman soitti kitaraa, Kari on rumpalina paremmin tunnettu ja minä soitin koskettimia.limme Freemannin kanssa melkein naapureita ja pidimme hauskaa sen illan soiton varjolla. Sen jälkeen pojat jatkoivat molemmat leipätyötään ork. Menneisyyden Vangeissa. Minä olin tuohon aikaan Kari Tapion bändissä.

 

 

Luokkakokous2 -elokuvassa ovat pääosissa Aki Hirviniemi, Jaajo Linnanmaa ja Sami Hedberg sekä musiikkina mm. Seppo Närhin Prinsessa 65.

Prinsessa-65 on taas ykkösenä, nyt Luokkakokous 2-elokuvassa
 

Vuoden 1975 Seppo Närhin hitti Prinsessa 65 soi taas kaikkialla, tämän ajan suosituimmassa elokuvassa `Luokkakokous 2:ssa´ sitä hienoa kappaletta lauletaan ja soitetaan.

Prinsessa 65 on säveltänyt Neil Sedaka ja Howard Greenfield. Suomalaiset sanat teki Heikki Harma.  Kappale julkaistiin Seppo Närhin kantrihenkisellä albumilla "Närhi" ja singlenä. Singlen toisella puolla on Cat Stevensin "Moonshadow" eli Heikki Harman käännöksenä "Kuukoira".  (Hi-Hat HIS 1005)

Seppo Närhi lauloi ja soittajina olivat Nono Söderberg, Ronnie Osterberg, Kai Westerlund, Heikki Virtanen ja Nappi Ikonen - kaikki suomalaisen kevyen musiikin huippunimiä.

”Prinsessa 65” kertoo bändäreistä, jotka pyrkivät bändien keikkabusseihin ja soittajien tuttavuuteen.

Ota ja kuuntele kokonaan ja rauhassa: https://www.youtube.com/watch?v=6ukFe7DpW2s

 

 

Sepon sävellys julkaistaan Sulasoi 2 -nuottivihossa

Tämä kaunis maa -laulun Seppo teki äidilleen, hän lauloi Äänekosken Naiskuorossa 65 vuotta. Nyt Suomen laulajien ja soittajain liitto SULASOL julkaisee naiskuorolle Reijo Kekkosen sovittaman laulun Sulasoi2 -nuottivihossa.  Katso Sepon oma versio youtube

 

Ensijulkaisu netissä

Vanhan laulajan toive

Takavuosien herkimpimiä tulkintoja on Seppo Närhin "Vanhan laulajan toive", jonka tv-taltiointi on nyt saatu youtube-sivuille ja Seppo Närhin sivuille. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Pekka Lehto. Klikkaa tästä ja kuuntele