Äänekoskella on ovi auki kauniiseen Suomeen

 

Harvalla kaupungilla on sellaista sisääntuloa kuin Äänekoskella on tarjolla.

Tärttämäen kallionleikkausten välistä saapuvalla on hienot maisemat edessään.

Nämä uudet omakotitalojen suunnitelmat Kuhnamon rannoille ovat loistava tapa näyttää miten täälläpäin ollaan ja asutaan.

Voidaan toki tehdä toisinkin päin, kuten 60 kilometrin päässä Viitasaarella tehtiin, annettiin huoltoliikkeelle tontti kylän paraatipaikalle  ja tuhottiin kaunista Keiteleen rantaa.

Äänekoskella on nousukausi meneillään ja itsenäisyyspäivää juhlitaan.

 

Itsenäisyyspäivän kunniaksi haluan julkaista laulun Suomesta. Tein sen äitini hautajaisiin. Siinä on tehty kuorosovitus, jonka Äänekosken naiskuoro on kantaesittänyt.

 

Laulusta on  tehty myös vironkielinen versio, kääntäjänä Kulle Raig. Suomai ja Viro ovat molemmat kauniita, satavuotiaita hienoja maita.

 

https://www.youtube.com/watch?v=Zovy-Xm3vf8

 

 

Tämä kaunis maa

Säv.san. Seppo Närhi

 

 

Tämä kaunis maa, ja sen kulkijan,

sävel soi sen kunnian,

pilven alle piiloon käy,

ei toivon kyynel, täällä näy.

 

Sinä saat valon, loistamaan,

saat vuodenajan vaihtumaan,

kevääksi talven muuttumaan,

oi armain niin, tää on kotimaa.

 

 

Saanko viereesi sun nukahtaa,

ei ole mun sen parempaa,

anna uneesi sun pujahtaa,

kuin leuto tuuli vilvoittaa.

 

 

Tämä kaunis maa, ja sen kulkijan,

sävel soi sen kunnian,

pilven alle piiloon käy,

ei toivon kyynel, täällä näy.

 

Säv.san. Seppo Närhi

 

 

 

Tämä kaunis maa viron kielelle käännettynä

 

See ilus maa

See ilus maa, ja sel kõndija,

kõlab viis, au andjana,

pilve alla, peitu läeb,

ei siin lootuse pisarat näe.

 

Sina saad valguse hiilgama,

aastaajagi  muutuma,

talve kevadeks muudad sa,

oi armas oled, mu kodumaa.

 

Su kõrval tahaksin suikuda.

ei sellest paremat olla saa,

lase  vargsi mind oma unne sa,

mis  leebe tuulena kosutab.

 

See ilus maa, au andjana

kõlab viis, au andjana,

pilve alla, peitu läeb,

ei siin lootusepisarat näe.

Kuvassa laulaja Tuuli Pauliina

Äänekoskelaiset jaksavat yrittää.

 

Kyllä Toini Niskaselle täytyy näyttää isoa peukkua. Äänekosken Grand Old Lady – Toini Niskanen jaksaa yrittää. Hän järjestänyt Tansaniaan paljon hyvää, paljon toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Jo 28 vuoden aikana on saatu muun muassa orpojen opiskelijoiden koti ja peltikattoja monen talon päälle, kummilasten toiminnassa on mukana noin 60 lasta, jotka ovat päässet jo koulupolulle, ja lisäksi paljon, paljon muuta – Tansaniassa ymmärretään.

Lions Liitto on myöntänyt Toini Niskaselle valtakunnallisen kunniamaininnan Toini Niskaselle 26.10. Kunniakirjaa oli ojentamassa myös äänekoskelainen Risto Tuulensuu.

Samaan aikaan myös Ky Niskanen viettää 65 – vuotis juhlaa. Ensin Esko oli johtajana ja nyt hänen poikansa Timo. Esko aloitti torin kulmalla ja siitä Säästopankin taloon. Seuraavana nykyisen Kukkakaupan paikalle ja siitä Alkon viereen. Koskikeskukseen muutto on viimeinen kaupan pitopaikka. 65 vuotta on ja matkaa on tullut noin viisisataa metriä. Lyhyet on muuttomatkat Äänekoskella.

Laukaassa saadaan aikaan toisenlaista, siellä uskotaan suomalaiseen iskelmään niin kovasti, että tulossa on kolmipäiväinen musiikki-ilottelu.

Äänekoskelainen Tuuli Piltonen, taiteilijanimeltään Tuuli Pauliina, voisi aloittaa festarikesän juuri Laukaassa, onhan hänen levyttämänsä laulu ”Let the years go by ” laukaalaisen Petri Tuunaisen osaksi säveltämä.

Mukavaa kuuluu myös seudun jazz-harrastuksesta, Suolahdessa harrastetaan nuorisolähtöistä jazzia. Toiveena olisi kuulemma päästä sopimaan Keitele-jazzien kanssa sopivista aikatauluista. Toivottavasti se järjestyy, olisikohan se Keitele-jazzille yhtä uutta loikkaa, harrastus kasvaa.  Keitele Junior Jazz voisi olla aivan kansainvälisestikin oiva jazzinnostus.

Konginkankaalla on aina hyvä tunnelma. Nyt seillä yritetään saada Maneesi-toimintaa käyntiin. Komeat piirustukset odottavat pöydällä myönteistä päätöstä. Hevosurheilu kaipaa tämäntapaista urheilukeskusta, kyllä jo viime kesänä vietetyt Suviseurat näytti kuinka suuret juhlat osataan myös Konginkankaalla järjestää.

Kun talvi menee ohi niin saadaan Tärttämäki-silta avajaiskuntoon jo juhannukseksi. Sinne Tärttämäen huipulle pitäisi saada lepo- ja pysähdyspaikka turisteille. Sieltä näkisi Äänekosken komeat maisemat ja kaksi kehitystä eteenpäin vieneet sillat. Äänekosken luonto on vaikuttavaa.

Siinä on monensorttista yrittäjää, mutta Äänekoski on kasvava teollisuuspaikkakunta siksi se tarvitsee uusia yrittäjiä.

Kuva: Petri Tuunainen

Hienoja biisejä ja suomalaista musiikkihistoriaa

 

Seppo Närhin Hi-Hat recordsille tehdyistä levyistä on julkaistu kokoelma ”Kujakissa - 35 laulua tästä elämästä”. Ne kaikki ovat hienoja esityksiä 1970- ja 1980 –luvuilta. Ne tuovat mieleen mukavia muistoja ja tähän päivään taas hyvän tunnelman, ne eivät ole yhtään vanhentuneet, niin huolella ja tyylillä ne on aikoinaan tehty.

Joukossa on myös suomalaisen kevyen musiikin historiaa. Sepolla oli kunnia saada taakseen parhaat suomalaiset tekijät sanoituksiin, sovituksiin ja sävellyksiin. Yksi suomalaisia klassikkoja on tietysti Prinsessa 65, jossa on Hectorin sanoitus, Hectorilta on mukana muistakin.

Pertsa Reponen sanoitti ”Vielä keikkaa monta teen”, josta uudella kokoelmalla on vuoden 2009 sovitus. Kaisu Liuhalalta on useita sanoituksia, samoin Irina Milanilta, kuten Tommi ”Mansikkapaikka” Liuhalalta. Junnu Vainion tutun riemastuttava ”Salamisen lauantai” nousee varmasti uudelleen esille.

Jukka Virtasen riimittelyt ”Takki pois” ja ”Kitaralla tapoin täin” ovat parasta mahdollista Virtasta. Mikko Alatalon ja Harri Rinteen ”Pari peruskaljaa” single vuodelta 1983 on nyt ensimmäistä kertaa cd:llä. Sitähän moitittiin aikanaan kaljoitteluun yllyttämisestä.

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 

 

Ensijulkaisu netissä

Vanhan laulajan toive

Takavuosien herkimpimiä tulkintoja on Seppo Närhin "Vanhan laulajan toive", jonka tv-taltiointi on nyt saatu youtube-sivuille ja Seppo Närhin sivuille.

Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Pekka Lehto.

Klikkaa tästä ja kuuntele

Luokkakokous2 -elokuvassa ovat pääosissa Aki Hirviniemi, Jaajo Linnanmaa ja Sami Hedberg sekä musiikkina mm. Seppo Närhin Prinsessa 65.

Prinsessa-65 on taas ykkösenä, nyt Luokkakokous 2-elokuvassa
 

Vuoden 1975 Seppo Närhin hitti Prinsessa 65 soi taas kaikkialla, tämän ajan suosituimmassa elokuvassa `Luokkakokous 2:ssa´ sitä hienoa kappaletta lauletaan ja soitetaan.

Prinsessa 65 on säveltänyt Neil Sedaka ja Howard Greenfield. Suomalaiset sanat teki Heikki Harma.  Kappale julkaistiin Seppo Närhin kantrihenkisellä albumilla "Närhi" ja singlenä. Singlen toisella puolla on Cat Stevensin "Moonshadow" eli Heikki Harman käännöksenä "Kuukoira".  (Hi-Hat HIS 1005)

Seppo Närhi lauloi ja soittajina olivat Nono Söderberg, Ronnie Osterberg, Kai Westerlund, Heikki Virtanen ja Nappi Ikonen - kaikki suomalaisen kevyen musiikin huippunimiä.

”Prinsessa 65” kertoo bändäreistä, jotka pyrkivät bändien keikkabusseihin ja soittajien tuttavuuteen.

Ota ja kuuntele kokonaan ja rauhassa: https://www.youtube.com/watch?v=6ukFe7DpW2s

 

 

Sepon sävellys julkaistiin Sulasoi 2 -nuottivihossa

Tämä kaunis maa -laulun Seppo teki äidilleen, hän lauloi Äänekosken Naiskuorossa 65 vuotta. Nyt Suomen laulajien ja soittajain liitto SULASOL julkaisee naiskuorolle Reijo Kekkosen sovittaman laulun Sulasoi2 -nuottivihossa.  Katso Sepon oma versio youtube