Seppo Närhi -levyt, ura ja tarinaa

Sepon blogi on julkaistu SisäSuomen Lehdessä 8.4.2016

Äänekosken valtakunta .

Silloin kun mittamiehet ynnä kaavoituskomppania kävivät yhdessä tuumaamaan, jotta mistä saatais hyvä tie Äänekoskelle, niin silloin täytyy ottaa huomioon muutama seikka.

No ensimmäiseksi eteläinen lähestyminen. 

Sen täytyy panna menemään Hirvaskankaalta oikealle kohti Suolahden pohjoisrantaa ja siitä Suonenjoen kautta Viitasaarelle. Näin ei pääse turisti häiritsemään äänekoskelaisten iltapäivänokosia.

Toinen lähestyminen on haettu hieman pohjoisempaa, siinä Saarijärven mutkassa seisovan vanhan virastotalon vehreällä nurmella joka kutsuu houkuttelevasti tulemaan tänne ” saunan taa ”. Tule tänne vaan täällä on soittoa sirmakalla ja neitoset laulavat komiasti c-duurista, etkä tule pettymään, et tule pettymään! ”

Siitä ajoneuvot ohjataan koivukujaa pitkin kohti Saarijärveä. Emännät huokaavat pitkään ohi ajavien rotevien kuljettajien perään,  tirskauttivat jopa kyynelnoron, joku huusi jotta : ” tuu pyhänä sitte kinkereille ja katokki ettei vasta unehu ! ” 

Sinne menivät taas nuokin autoilijat kohti Saarijärveä sieltä Karstulan kautta ja taas ollaan Viitasaaren ABC:lla.

Kerran kauan sitten Arvi Kokko lähestyi Äänekoskea suorinta tietä pitkin. Tie ei ollut tie, paremminkin kinttupolku, Arvi hyppi kiveltä kivelle ja saapui Kierälahteen. 

Silloin Arvi huomasi Tärttämäen, liki pystysuorana kohoavana, kaukana pohjoisessa  - siinä jotain oudon salaperäistä. Kallion päällä kasvoi kuin uhmana kaikelle ymmärrykselle jykeviä suomalaisia kuusia.

Tuonne minun on päästävä, tuumasi Arvi ja kiipeämään läpi miehenkorkuisen vesakon.

Kuuden tunnin aherruksen jälkeen hän oli saavuttanut Tärttävuoren korkeimman huipun.

Sumu kasteli hänen ahavoituneen keski-ikäisen otsansa aivan läpimäräksi. 

Kaukana alhaalla siinsivät kapeana nauhana kaikki pääväylät, Kauppakatu, Kotakennääntie, Pitkäkatu ynnä muut raitit. Kiikareilla pystyi erottamaan nimismiehen uudenkarhean pikkufiatin, Lahtivuoren Uokki oli Koskenhovin ovella, Kauppisen Antilla oli taksimersu ja olihan poliisiilla ja kunnanlääkäri Miinalaisella ameriikanrauta, neiti Lemetyisellä on ” Lauri Viidan parhaat ” harjoiteltavana Koskelan päänäyttämöllä.

Oikein kun ponnistan saan silmiini Keiteleen ylväät saaret, Tytärsaarikin siintää siellä ja Kauppisen Jaakko nautti aamukahvia mökkinsä terassilla.

Tätä komeampaa maisemaa ei varmasti ole tässä maassa ennen nähty !

Joku vääräleuka oli kirjoittanut kunnantalon seinään sanat Äänekosken Valtakunta

........................ Ooh ho ooh ................... huomenta !!

Mä näin taas unta Äänekoskesta joka vuosi - samanlainen uni ja samat ihmiset pääosissa !

Hymyssä suin nousen kohti Konginkangasta.

 

 

Työväenyhdistyksen soittokunnan comeback Sellu Areenalla

 

 

”Comeback” tarkoittaa uudelleen nousemista estradeille samojen soittajien kanssa ,jotka olivat musisoineet ne kappaleet ja saaneet ne listojen kärkeen ja yleisön suuriksi suosikeiksi.

”Mestarit Areenalla” -ryhmässä olivat Hector, Kirka, Pepe Willberg ja Pave Maijanen, ensimmäiset suomalaiset jotka saivat Olympia Stadionin hurmioon.

”Ladyt Lavalla” - kiertueessa Katri Helena, Lea Laven, Paula Koivuniemi ja Marion oli vat samalla asialla hieman pienemmällä menestyksellä.

 

Seurasi muutaman vuoden tauko ja sitten alkoi todellinen suomalaisten muusikkojen kavalkadi. Artistit painuivat kellareihin harjoittelemaan vanhat kappaleensa uusin sovituksin entistä paremmiksi ja kuulostamaan komeammalta.

Kyllä muusikoilla taitoa riittää, vihdoinkin he saivat oikeanlaisen estradin.

 

Vesa-Matti Loiri oli yksi ensimmäisistä, jolla oli kokemusta, toki vähän pienemmistä saleista. Ja kansa vastasi ostamalla heti Hartwall Areenan liput viimeistä paikkaa myöten. Suomalainen konserttiyleisö oli löytänyt omansa, he voivat tulla tavallista hienompaan paikkaan kuulemaan omaa suosikkiaan, eikä kaikki ole ravintolan asiakkaita vaan kuulevat kuinka muusikot soittavat liput ylhäällä.

 

Tästä seurasi kova joukko kotimaisia tähtiartisteja:

Jari Sillanpää piti hienon konsertin ja tarjosi kakkukahvit,

Kaija Koo soitti kaksi keikkaa täydelle salille,

Eppu Normaali esiintyi Tampereella sinfoniaorkesterin kanssa,

”Vain elämää” -taiteilijat saivat maistaa yleisön aplodeista,

Dingo pitää nostalgisen konsertin ensi kesänä,

Miljoonasade esiintyi viime talvena Espoo Areenalla,

Tamperelainen Popeda on luvannut soittaa 40-vuotisjuhlakonsertin Hartwall Areenalla.

Niin …. minä myöskin pidin ikimuistoisen konsertin Äänekosken Painotalolla viime vuonna.

 

Mutta yksi nostalginen musiikin tyylilaji loistaa poissaolollaan, ja niiden levyjen ja kasettien myynti olo moninkertainen, myynti huoltoasemilla oli satojatuhansia kappaleita.

Artistit ovat edelleen kovassa menossa ja aplodit ovat melkoiset: Suovarit on vieläkin eräs tanssilavojen kysytyimpiä artisteja. Ei tosin Souvareiden kannata Hartwall Areenan varauksia mennä kyselemään, heillä on oma yleisönsä kaukana pääkaupungista. Helsingissä ei ole juurikaan tanssipaikkoja. Silloin kun minä tulin Helsinkiin 1972, soitin Kalmar Union -yhtyeessä, tanssipaikkoja oli kymmenittäin, nyt on täällä kaksi paikkaa jossa kuulee suomalaista tanssimusiikkia.

 

Äänekoskella on oikeasyaan kunnian olla Comebackien etunenässä, Keitele-Jazzeilla ovat vierailleet monet ulkomaiset nostalgiset vieraat kuten esim. 

Jethro Tull, Colosseum, Procol Harum, Bonnie Tyler (joka yrittää uutta nousia Vieraat huoneet -kappaleen englaninkielisellä versiolla), Dave Edmunds feat. Gerald Watkins, Focus, Fairport Convention, Slade, Uriah Heep, Maggie Bell, Billy Copham, Spencer David, Chris Farlowe, Wilko Johnson, Mari Boine, The Sweet, Ten Years After, The Yardbirds, Wishbone Ash ja tietenkin kotimaiset Wigwam ja Anssi Tikanmäki, Edward Vesala Sound & Fury, Pekka Pohjola Group, Kolmas Nainen ja Piirpauke.

 

Mutta nyt eletään uutta vuosisataa, ehkä uusi Areena Äänekoski, (kyllä Sellu Areena taitaa olla parempi nimi), saa tuulta alleen kun Keitele-Jazz pyörähtää uudelleen käyntiin.

Äänekoskella on melkoinen rakennus- ja yritysbuumi meneillään, eikö olisi aika nipistää kulttuurillekin oma buuminsa.

 

Mikä kruunaisi comebackit Äänekoskella!

Tietenkin Äänekosken Työväenyhdistyksen Soittokunta, jonka kunniamarssia johdettaisiin entisen johtaja Kalervo Siistosen hengessä muistellen vaarini Jonne Salmeliinin pasuunasooloja.

 

Oletko koskaan kiertänyt Äänekoskea vanhat muistot mielessäsi ?

Onko sinulla joku paikka, jossa sinun on pakko käydä ennen kuin aika jättää ?

 

Minäpä opastan muutaman :

Korona-Baari oli yksi sellainen, sinne jäi minun haaveeni tulla ensimmäiseksi äänekoskelaiseksi elokuvanäyttelijäksi.

Ei minun aikani riittäisi yhdistää muusikkoutta ja näyttelijää.  Kaksitoista juuri täyttäneellä poikarukalla oli mielessä Helsingin Kaupunginteatteri joka olisi paljon hienompi työpaikka kuin Äänekosken Työskinnäyttämö.

Se jäi pelkäksi pienenpojan haaveeksi mutta hauskaa seuraa Korona-Baarissa sai ja yhteisen bändin kaupan päälle.

 

Toinen paikka oli hautausmaa !

Hautausmaalle mennessä oli jumalainen pyhä paikka selkäsi takana, vieressä kulki maantie joka tarjosi mukavan lepohetken sinne laitetulla puistonpenkillä.

Nyt oli tosi kyseessä: Olin ensi kertaa treffeillä, vieressä oleva neitonen oli yhtä peloissaan kuin minä, olin kolmetoista, tukka oli vedellä vetäisty, jutut oli vähissä ja minä sain ensisuudelman, minä olin mies !

Onneksi kumpainenkaan ei katsonut kirkkomaan suuntaan, sieltä ei hyväksyviä katseita varmasti tullut. Tuntui kuin joku olisi liikkunut siellä ? 

Kasvoin ainakin viisi tuumaa tuosta suudelmasta ja saatoin neitosen kotiin Kirkonmäen tietämille.

 

Kolmas paikka oli taksikoppi !

Se sijaitsi linja-autoaseman päädyssä lähellä junarataa.

Joka kerta kun olin keski-suomessa keikalla minä pysähdyin taksitolpalla.

Hanuristi Kauppisen Antti oli siellä ajamassa vuorollaan aina mehevimmät jutut menneiltä vuosiltaan.

Myös minun isäni oli joskus kuljettamassa Antti Kauppisen orkesteria.

 

Neljäs oli Kullervonkatu 8 !

Kullervonkatua ei ole enää, se lähti Lompsanlinnasta Keskuskatua kohti. Se oli puolivälissä. Minä asuin ja elin siinä 17 vuotta, minä ja veljeni Pertti ja Mikko.

Meidän puhelinnumero oli 2302 ja meidän auto oli Taunus XU-37.

Jääkaappia ei ollut, oli kylmäkomero. Ei saunaa, sauna oli naapurissa, mummon ja vaarin luona. Ei ollut ammetta, amme oli Jämsenillä, kilometrin päässä.

Meillä oli koira, nimeltään Mika.

Siinä talossa me vietettiin hyvä ja onnellinen lapsuus.

 

Ps.

Willen Keittiö ja Olohuone on tehnyt Äänekosken musiikkielämälle loistavan kiinnityksen.

Sinne saapuu maaliskuussa Ninni Poijärvi, Edu Kettunen, Mika Kuokkanen ja Tomi Kalenius esiintymään.

Olen kuullut näitä taiteilijoita ja takaan että konsertti on ainutlaatuinen.

Kiitos Willelle ja Olohuoneelle tästä musiikkihetkestä !

 

Näkökulmia uudelle vuosisadalle Äänekoskella.

 

Kolliander ajoi Niskaselta ostetun pakastimen asiakkaalle ja minä istuin kyytipoikana.

 Arto Paakkinen, Repe Mikkonen, Allu Ruuhinen vaiko Kaurasen Matti ? Ken oli äänekoskelaisista retrobasisteista svengaavin ? 

Oliko Heiskanen yhtä hyvä johtaja kuin Javanainen ?

Voiko Syten kirjallista antia verrata paikkakunnan kirjaston tuotantoon ?

Voiko Tikanderin Otolle antaa kulttuuripalkinnon huonekaluliikkeestä vai annetaanko se Willen ravintolalle arvokkaan museopaikan säilyttämisestä Viiskulmassa ?

Onko Huimalla paremmat kulmapotkunlaukaisijat kuin oli muinaisella Äänekosken Palloseuralla ?

Voiko Työskiä korvata mitenkään ?

Olisko Timo Harakka tarmokkaampi Äänekosken kaupunginjohtajana kuin demareitten ykkösmiehenä ?

Näitä äänekoskelaisia on paljon erilaisia persoonia, jokainen näistä ihmisistä on painanut oman jalanjälkensä tähän kumpuilevaan keskisuomalaismaastoon.

 

Pitäiskö Äänekoskelle luoda Tampereen ja Helsingin malliin oma pormestari ?

Kyllä siihen olis monta hyvää ehdokasta : 

Pekka Häyhä on Helsinginissä ollessan kokenut hyvät ja huonot puolet, Jaana Tani on naisista ykkösluokkaa, Nyholmin Rollella on hyvä työtausta, Timo Niskanen antais jonkun muun myydä imurit, Luukkasen Pirjolla on kirjoituspuoli hallussaan, Upi Minkkinen osaa katsella paremmalla perspektiivillä asioita ilmasta käsin . . . . . . . . . ja näitähän riittää. 

No, taisin unohtaa kysäistä näiltä koskelaisilta heidän omaa halukkuutaan tähän pormestarihommaan, mutta saahan mielikuvitukselle antaa luvan ?

 

Vuoden kuluttua kun tätä kirjoitusta laadin niin varmasti Äänekoskella biotehdas puksuttaa vähän toisella meiningillä, laulu raikaa raitilla ja ihmisillä on hyvä mieli.

 

Ne meinaa purkaa sen Pankkisillan sieltä Kuhnamon vesiltä, oisko se kenenkään tiellä ?

Olen kiertänyt tätä maata jonkin verran eikä toista yhtä komeaa sisääntuloa ole missään muualla kuin Äänekoskella. Olis kolme siltaa näyttämässä tietä Tärttämäestä aina Mämmelle saakka ?

 

Mämmensalmella on kaunis kappeli, puusta veistetty, liikuttava pieni hartauspaikka.

Siinä kirkossa kastettiin Kaisa, Mikko veljeni tytär, vuonna 1983 .

Kirkkoherrana toimi Otso Savijärvi joka kirjoitti myöhemmin kirjat ” Beatles - yhtyeen ihmiskuvan analyysi , Pappilaelämää ja Papin poikana Lontoossa.

Kalmar Union v. 1975
Raimo Korhonen, Leo Luoto, Seppo Närhi ja Kimmo Toivanen

Seppo Närhi teki uuden levyn " Voittamaton "pitkän tauon jälkeen v. 2006. Levylle valittiin viisi kappaletta Edu Kettuselta, yksi käännöslaulu Gerald Watkinsilta ja loput olivat Sepon omaa tuotantoa.
Levy tehtiin Seasound studiolla, hyvän ystävän, Kai Jauhiaisen toimiessa tuottajana. " Voittamaton " sai hyvän vastaanoton markkinoilla ja antaa hyvän alun comebackiä suunnittelevalle laulajalle.
Närhi on aloittamassa keikkailun yhdessä KURIMUS orkesterin kanssa kesäällä 2009, ja varmasti tämän levyn laulut tulette kuulemaan tulevaisuudessa.
Levy julkaistiin Backbeat-levymerkillä keväällä 2006.
1. Sininen saari 4,25

S.Närhi c Backbeat Oy

2. Joku kaunis päivä 2,56

Edu Kettunen c manus

3. Tee mulle taivas 3,14

Edu Kettunen c manus

4. Laulu vain jää ( Only a Rose ) 3,03

Gerald Watkins suom.san. Kaisu Liuhala c Plangent Visions Music Ltd

5. Voittamaton 1,58

Edu Kettunen c manus

6. Jätkät pärjää aina 3,23

Edu Kettunen c manus

7. Sun luokses ain ikävöin 3,07

Edu Kettunen c manus

8. Toiveet 3.48

S.Närhi/san.Juha Takanen c Backbeat Oy

9. Mä en tekisi noin 2,48

S.Närhi c Backbeat Oy

10. Runonkylväjä 3,35

S.Närhi c Backbeat Oy

11. Rauha 3,07

S.Närhi c Backbeat Oy

Sepon ensimmäinen LP "NÄRHI"
Sepon ensimmäinen LP , joka ilmestyi vuonna 1975, oli pelkistetysti nimeltään ” NÄRHI” ja se teki nuoresta muusikosta kertaheitolla kansansuosikin. Vaikka levyn materiaali koostui ajan tavan mukaan käännöskappaleista, antoivat levylle persoonallisen ilmeen sekä Närhen omaleimaiset tulkinnat että monet hienot sanoitukset, joita tekivät mm. Hector ja Pertsa Reponen.
Levyn suurin hitti oli Hectorin taitavasti sanoittama ”Prinsessa-65”. Se on säilyttänyt suosionsa tähän päivään asti. Toinen kestosuosikki on ollut Jose Felicianon ”The Gypsy”, suomalaiselta nimeltään ”Soittaja”. Sitä ovat myöhemmin versioineet monet muutkin artistit. Sanoittajanimimerkin ” Bugaloo” taakse kätkeytyy Kaisu Liuhala. B-puolen aloittava Cat Stevensin balladi ”Moonshadow”, suomeksi Hectorin sanoittamana ”Kuukoira”, on akustisen popin helmi.
Vaikka tämän levyn materiaalista vielä huomattava osa oli englantilaista alkuperää, alkoi levyllä jo näkyä piirre, joka oli leimaava Närhen seuraavia levyjä: hänen ja tuottaja Tommi Liuhalan yhteinen kiinnostus amerikkalaiseen kantrirock-musiikkiin.

NÄRHI - Julkaisija: Hihat, HILP-104

A- puoli

PRINSESSA- 65 ( Queen of 1964)

Sedaka & Greenfield-Hector

VIELÄ MONTA KEIKKAA TEEN (One More Rodeo )

Goodhand & Tait/ Pertti Reponen

SOITTAJA ( The Gypsy)

Feliciano & Cropper/ Bugaluu

KUIN UIN KOLPAKKOON ( A Rum Tale)

Booker & Reid/ Hector

MÄÄRÄNPÄÄ TUNTEMATON (No Face, No Name, No Number)

Winwood & Capaldi/ Reponen

B- puoli

KUUKOIRA ( Moonshadow)

Stevens/Hector

JUNA ( Train)

Courtney & Sayer/Hector

MEILTÄ VAIKKEI LÖYDY RAHAA (Dannys's Song)

Loggins/ Reponen

RAUHANHIEROJA (The Peacemaker)

Hammond & Hazelwood/ Jussi Tuominen

MÄ NÄÄN, ME SELVITÄÄN ( I Think I Can Believe)

Goodhand-Tate/ Reponen

RANDEVUU

1976 ilmestynyt "Randevuu" on pelkkää amerikkaa. Se suuntautuu kantrirokkiin ja varsinkin sen laulaja/lauluntekijöihin. John Hiatt, Dough Sahm, Jim Messina jopa itse Bob Dylan ovat levyn säveläjänimiä.
"Ekan luokan randevuu", alunperin "Third Rate Romance" kertoo Hectorin sanoin päiväkahvityyppisestä syrjähypystä, joka ei sittenkään tuo aivan toivottua tyydytystä.
Terävä ja satiirinen lauluntekijä Joh Hiatt on mukana kahdella kappaleella, jotka Jukka Virtanen on juonikkaasti suomentanut: "Takki pois" ja " Tapoin kitaralla täin".

RANDEVUU, Julkaisija HI-HAT, HILP 118

A- puoli

AMERIKKALAINEN YÖ

Frank Robson- Bugaluu

EKAN LUOKAN RANDEVUU (Third Rate Romance)

Russell Smith-Hector

NÄIN KÄY AINA (Lahaina)

Jim Messina-Jussi Tuominen

TAPOIN KITARALLA TÄIN ( I Killed an Ant with My Guitar)

John-Hiatt-Jukka Virtanen

JESSIE

Janis Ian- Bugaluu

B- puoli

HÖLYNPÖLYN (Nitty Gritty)

Doug Sahm- Eki Vesterinen

KUPIN KAHVIA KAI JOIS (One More Cup Of Coffee)

Bon Dylan- Irina Milan

VIRITÄ KIELET ( Drift Away)

Mentor Williams- Pertti Reponen

TAKKI POIS (Overcoat)

John Hiatt- Jukka Virtanen

LÖNKKA

Frank Robson-Irina Milan

ENKELIT ON HARVINAISTA RIISTAA
Sepon kolmannella levyllä oli myös Kurimus- yhtye voimakkaasti mukana. Kurimus hoiti taustojen soittamisen kokonaisuudessaan, mutta sovituksista ja kitaroinneista vastasi Nono Söderberg, joka oli samassa roolissa jo Randevuu-levyllä. Laulutaustat sovitti Kurimuksen ensimmäinen kosketinsoittaja, legendaarinen Raimo "Klenkka" Karima.
Levyn kunnianhimoisin suoritus oli Eagles-yhtyeen maailmanhitin "Hotel Californian" suomalainen versio "Koivu ja Tähti", jonka käännöksessa Hector tavoittaa hyvin alkuperäisen version mystisen tunnelman. Entisen Monkees-miehen Mike Nesmithin "Silver Moon", suomeksi" Minä sekä toi kuu" oli sympaattinen ralli, joka on jäänyt elämään.
ENKELIT ON HARVINAISTA RIISTAA, julkaisija HI-HAT, HILP 125

A-puoli

AMMUIT MUA SIIPEEN (Heartahces In Heartaches)

Andrew Gold- Hector

KOIVU JA TÄHTI (Hotel California)

Felder-Henley- Frey- Hector)

UIDAKIN VOIT UUMAJAAN (Monday Morning)

Buckingham- Tapio Rantanen/Bugaluu

VANHA AATAMI (Hey Mr. Dream Maker)

Bruce Welch-Bugaluu

NAAMIOITA TARVITAAN ( Mellow Down)

Andy Fairweather-Low- Rantanen/Vesterinen

B-puoli

PELIMANNI-SANNI (Bad Eyed Bill)

Hazel Smith- Rantanen/Vesterinen

NAISEN VERRAN (Arms of Mary)

Iain Sutherland-Irina Milan

MEIKÄLÄINEN MAKAA NIINKU PETAAKI (Do Wah Diddy)

Berry/Greenwich-Irina Milan

MINÄ SEKÄ TOI KUU (Silver Moon)

Mike Nesmith- Hector

TUMMA MIES ( No No Song)

Hoyt Axton- Tapio Rantanen

ENKELIT ON HARVINAISTA RIISTAA ( I Just Knew What To Say)

Stuart Wright- Irina Milan

VIERAAT HUONEET (1979) Hi-HAT, HILP 133

Närhen neljännelle levylle haettiin taas vaikutteita enemmän Euroopan puolelta. Nimikappale "Vieraat huoneet", alkuperäiseltä nimeltään "It's a Heartache", oli englantilaisen Bonnie Tylerin maailmanhitti. Toisen englantilaisen raspikurkun Frankie Millerin menestyskappale "Darling" oli myös juuri kuin Närhelle tehty. Sen sanoitti suomeksi Kaisu Liuhala nimellä "Ainoo".
Levyltä voi poimia pari hienoa klassikoa. Eric Claptonin "Promises" sai Juice Leskisen kipakassa käsittelyssä nimekseen "Samapa tuo". Amerikkalaisen kantrilegendan Hoyt Axtonin sävellys "Evangelina" taas kertoo tarinan miehestä, joka tekisi mitä tahansa päästäkseen Meksikon rajan yli rakkaansa luo. Suomalaiseen todellisuuteen siirrettynä tarinasta tuli "Paltamon kaunein".

VIERAAT HUONEET

A-puoli

KUULUT TAIVAALLE VAIN (If You Can't Give Me Love)

Chinn-Chapman/T. Liuhala

AINOO (Darling)

O.Blandemayer/ K.Liuhala

SAMAPA TUO

R.Feldman- R.Linn/J.Leskinen

RIITTÄÄ KIITOS ( Happy Birthday, Jesus)

L.Pockriss/P.Reponen

OOT SUONISSAIN ( You're In My Heart)

P.Stewart/ J.Tuominen

LINDA

Fazinetti-Negrini/J.Tuominen

B-puoli

VIERAAT HUONEET ( It's A Heartache)

R.Scott-S.Wolfe/P.Reponen

AATAMI, CASANOVA JA MÄ

Hector

VARJOT ( Pirate)

S.H.Dorff-L.Herbstritt-G.Harju/ J. Tuominen

MARY ANN

P.Morris/J. Leskinen

SALAMISEN LAUVANTAI ( Big Bamboo)

A.Rudek- A.Richardson-J.Herzensfroh/ J.Vainio

PALTAMON KAUNEIN (Evangelina)

H.Axton-K.Higginbotham/J. Tuominen

Vuonna 1996 julkaisi Fazer Records/Warner Music Finland
20-suosikkia Seppo Närhi äänitteen.

Vuonna 1996 julkaisi Fazer Records/Warner Music Finland 20 - suosikkia Seppo Närhi. 1975 - 1979 HI-HAT / Scandia

Seppo piirrettynä

Seppo Närhi oli kuukauden artisti syksyllä Tampereen Reinokaupassa, Finlaysonin alueella.

Seppo on levyttänyt säveltämänsä ja sanoittamansa Reinon rakkauslaulun Ainolle.

.

Reino-tossujen liike on Finlaysonilla, Tampereen keskustassa, siellä otettin mitat uutta Reino- mallia, sivusta tarralla kiinnitettäviä aamutossua varten. Seppo on koekäyttäjänä tässä Reinotossun aamussa. Aika näyttää onko siitä uudeksi myyntimenestykseksi !

Suutarina oli toimitusjohtaja Arto Huhtinen

Reino-taiteilijan näkemys Seposta Reinot jalassaan, taustalla Prinsessa 65.
"Prinsessa -65" -singlen kansi, B-puolella "Kuukoira", levytysvuosi 1975
"Kujakissa" -singlen kansi, B-puolella "Kreisi leidi", levytysvuosi 1975
"Riita halki" -singlen kansi, B-puolella "Minä sekä toi kuu", levytysvuosi 1976
"Pari peruskaljaa" -singlen kansi, B-puolella " Lempi yhdistää", levytysvuosi 1982

Vanhan laulajan toive. Äänekoskelaisen Pekka Lehdon säveltämä laulu.Vuonna 1983. B-puoli Barbara Helsingiuksen " Rakas oma kulta "
A-puoli Vieraat huoneet ( It´s a heartache ) Levytysvuosi 1978. Sävellys R. Scott/S.Wolfe suom. san. P.Reponen. B- puolella Oot suonissain, Rod Stewartín laulu " You´re in my heart " suomentanut Jussi Tuominen.

"Takki pois" laulun oli säveltänyt John Hiatt, B-puolella Amazing Rythm Aces yhtyeen "Third Rate Romance" oli suomeksi saanut nimekseen "Ekan luokan randevuu"..Vuosimallia 1976..
" Koivu ja tähti " ( Hotel California ) säveltänyt D. Felder,D.Henley,G.Grey ja suomentanut Hector. vuosi 1977..B- puoli " Meikälainen makaa niinku petaaki", eli "Do Wah Diddy". Säv. Barry & Greenwich suomentanut Irina Milan.

Seppo Närhi tekee 2000 - luvulla myös mainosmusiikkia josta hyvänä esimerkkinä " Ainolle " laulu. Suomen suosituimman tohvelin sävellys auttoi varmasti myös sen menestystä. Säv. san. Seppo Närhi

" Ainolle " laulu sai mukaansa myös Mikko Närhin kirjoittaman kirjan " REINO ". . Vuonna 2008.

Tässä singlelevyn kansikuva " Syksyn sävel " kilpailuun osallistuneesta laulusta " Riita halki ja voita väliin ".

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Tämä laulu oli Hectorin sävellys ja sanoitus ja B - puolella Monkees-yhtyeestä tunnetun Mike Nessmithin kappale " Silver moon " jolle Hector antoi oivallisen nimen " Minä sekä toi kuu ".

 

Kansikuvan piirsi englantilaistaiteilija nimimerkki " RAZ ".

Piirtäjän oikea nimi on Paulyn de Fresnes.