Tunnelmia menneiltä keikoilta

Reino Helismaa

Iltamat Helsingin Puistolassa.

9.4.2016 Vietettin Tuulen Tuvassa, Helsingissä vanhan ajan iltamat 1940-1950 lukujen hengessä. Iltamien viettopaikkana oli Puistolassa sijaitseva n. 100 vuotta vanha seurojentalo. Ilta oli todellinen menestys, tupa oli aivan täynnä. Väkeä mahtui 180 - 200 henkeä.

Teemaksi oli valittu Reino Helismaa, hän asui myös Puistolassa. Hänen sanoituksiaan ja sävellyksiään esittävät kaikki illan esiintyjät.

Säestyksestä sekä illan tanssimusiikista huolehti Sandels-orkesteri. Taiteilijavieraina olivat seuraavat esiintyjät :

Leo Silolahti
Susa Saukko

Jenny Ruut
Ari Joki
Seppo Närhi

ja illan ohjelman päätti Puistolaisista kerätty kuoro, he esittivät myös Helismaan sanoittamia lauluja mm. Rakovalkealla valssin.

Kello seitsemältä ilta alkoi asettamalla tuolit tanssilattialle, ja illan isäntä kertoi Tuulen Tuvan historiasta, jonka jälkeen esiintyjät lauloivat oman osuutensa.
Minun osuuteni oli kaksi Helismaan sanoittamia lauluja " Kulkurin iltatähti " ja " Onni jonka annoin pois ".
Sitten päästiin jo tanssimaan Ork. Sandelsin tahdissa.

Suuret kiitokset myös Tuovi Koivurannalle joka illan toimi järjestäjänä.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

Kurimus ja Seppo keikalla 4.6.2010 Suolahdessa Paatelan Portti ravintola alueella.

Äänekosken Soittokunta v. 1925

 

--------------------------------------------------------

Minun isoisäni : Ne Salmeliinit

 

Minun isoisäni, siis vaarini hoiti äänekoskelaisille kansaneläkeasioita, soitti venttiilipasuunaa työväensoittokunnassa ja ajoi aikanaan pirssiä Kosken vielä hiekkapintaisilla raitilla.

Hän sairasti reumaa mutta kirjoitti sovituksia, nuotitti aina elämänsä loppuun saakka. 

Muistan kun Palokunnan juhlissa 1950-luvulla ensimmäisenä marssi Työväen Soittokunta johtajanaan Kalervo Siistonen ja siellä tuli myös pasunisti John Edwin Salmelin omalla paikallaan.” Mistähän olivat keksineet noin hienolta kalskahtavan nimen sepän pojalle ? ”

Tuo oli ensimmäinen livebändi minulle, noin kymmenvuotiaalle pojalle.

Siellä oli tuubansoittaja jonka nimi oli Tuulensuu, se nimi kuulosti niin hienolle pikkupojan mielessä, että siitä minä otan sen itselleni kunhan tästä vuodet vierii - no jäipähän ottamatta mutta hyvät asiat muistaa aina !

Punavalkoiset uniformut päällään, koppalakit takaraivollaan, takana tulivat paloautot. 

Punainen nortti paloi kun vaari hitsasi nuottitelineitä soittokunnalle ja minä sain yrittää soittaa vaarin mandoliinia.

Äitini Salme kehystytti meille jokaiselle veljekselle oman huoneentaulun muistoksi Jonne-vaarista, nimellä jota hän mieluiten käytti. Nuo taulut olivat Jonnen sovituksia suosituista iskelmistä.

Asuimme samassa pihapiirissä Kullervonkadulla koko minun nuoruuteni, äitini Salme oli mummuni Miilin ja Jonnen ainoa lapsi.

Jonnen isä oli seppä  August Salmelin joka takoi Äänekosken kirkon ristin, joka pelastettiin vanhan puukirkon polttamisen jälkeen.

Siellä se on edelleenkin tuulta halkomassa, korkeimmalla kuulemassa.

August oli syntynyt Uuraisilla vuonna 1857, hattumaakari Eliaksen poikana.

Aukusti rakensi monipuolisena seppänä kuorma-auton, joka kulki Äänekosken ja Saarijärven väliä. Ei hän sentään moottoria (ehkä?) keksinyt, osti koneen ja teki siitä aidon Salmeliinin. Nimeä en tiedä, mutta saipahan seppä oman auton.

Jonne ja Miili asuivat koko elämänsä Kullervonkadulla, noin kolmesataa metriä Painotalolta kirkolle päin. Naapureina lihakauppias Kalle Hämäläinen ja meidän perhe.

 

 Kesähelteellä Längelmäki-päivillä 2011

Vappu 60-luvulla !

 

Vappu 1960 luvulla ja vielä 70 - luvun loppuun asti oli todella suuren ilojuhlan tunnelmaa.

Silloin ei vielä ollut televisiota sotkemassa viikonlopun juhlimissuunnitelmia, tai oli nyt jossain mutta ei vielä meillä.

Pantiin parhaat päälle ja siitähän jo saatiin ensimmäiset riidanaiheet ainakin meidän perheessä. Meitä oli aikaan kolme akne-ikäista nuorukaista jotka halusivat kaikki pukeutua omaan tyylliinsä juhlaa varten. 

Meillä asui jo silloin mummu ja vaari Helsingissä ja kävimme me kolme perheentoivoa vuoronperään joulu, pääsiäis, ja talvilomalla haistelemassa suuren maailmanmenoa maamme pääkaupungissa.

Äiti teki vappusimat ja tippaleivät itse omassa keittiössämme Kullervonkadulla.

 

Pertti oli vanhin ja oli josta saanut päähänsä hankkia muutaman numeron liian suuren maihinnousutakin, johon oli kirjoittanut lähes kaikki tunnetut popmaailman suuret nimet: Bon Dylan, Donovan, Hector, Kinks, Beatles, Rolling Stones ja monet muut.

Minä seuraavana vuorossa, kaikki samat nimet takissa paitsi minulta puuttui se kummallinen nahkalätsä koristamassa päälakea.

Mikko ei sellaisesta välittänyt vaan kaikista nuorimpana luotti omaan puhekykyynsä.

 

Työväen Soittokunta aloitti puolenpäivän aikaan oman kulkueensa Kalervo Siistosen johdolla. 

Melkein koko Äänekoski oli seuraamassa tätä kulkuetta, vappuhuiskat ja jokunen ilmapallo eksynyt joukkoon. 6 0-luvulla pallot olivat pyöreitä ja punaisia mutta hyvin nopeasti ne saivat muotoja jos jonkinlaisia. Serpentiinit lensivät ilmassa ja ylioppilaslakit olivat sen oppimäärän ansainneet, valitettavasti meidän perheessä ei ollut tarpeeksi innokkaita lukijoita.

Kuunneltiin kauppalanjohtaja Heiskasen puhe ja sille aplodeerattiin.

 

Pian joukko hajaantui omiin juhliinsa. 

Demarit pitivät Työväentalolla illanviettoa, oikeistolaiset Yhteistalolla söivät lounaansa ja kuuntelivat Veikko Pesolan johtamana Mieslaulajia ja Annika Wahrmannia laulattamassa Naiskuoroa.

Vasemmistolaiset oilvat kokoontuneet Kansantalolle juhlimaan Vappuiltaa.

 

Vappuhan on työväen ja ylioppilaiden riemujuhlaa, olihan siellä toki Koskenhovi, mutta tuskin ylioppilaat sinne menivät ja ikärajatkin olivat hyvin tiukat. Ehkä heillä oli omat juhlat omissa piireissä.

 

Minä aloitin muusikkona 70-luvun alkuvuosina, silloin oli Vappu-aatto jo juhlista suurempia.

Aattona soitettiin kuusi tuntia aina kolmeen yöllä asti ja jatkettiin Vappupäivänä jo klo kaksitoista, ja vielä Vapunpäivän iltatanssit siihen päälle.

Kyllä siinä sai soittaa ravintolamuusikko koko rahan edestä !

Minun soittouran alkaessa ei tunnettu mitään sunnuntain tuplalisiä eikä matineapalkkioita mutta melko pian saatiin siihen korjaus.

Siihen aikaan 70-luvulla olivat muovissa leveät housunlahkeet sekä pitkät tupeeratut hiukset myös miehillä ja naisilla.

Me oltiin toukokuussa Rav. Sillankorvassa Helsingissä. Samassa talossa oli Rav. Neckar ja yökerho Mobile. Seuraavassa korttelissa oli Paasiravintola sekä Juttutupa. Vastapäätä sijaitsi Hot. Merihotelli sekä Barracuda yökerho.

Matti ja Teppo olivat kärkisijoilla, Paula Koivuniemi, Katri-Helena, Christie hitillään Yellow River, Boney M oli kärkikymmenikössä ja Erkki Junkkarinen varma yleisönsuosikki unohtamatta Irwin Goodmania.

Me ajeltiin, niinkuin aina, Rovaniemelle kesäkuuksi. Kalmar Union bändi soitti Rav. Polarissa. 

Keikka-autona Zephyr Six plus perävaunu !

 

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

 

Paatelan Portti 2010

 

Keikkakuva Hyvinkään Wanhan Willatehtaan Woodstock festivaaleilta 2009.

Tunnelmia 6.6.2009 Hyvinkäältä Wanhan Willatehtaan Woodstock festareilta.

Seppo ja Kurimus Snappertunassa, Sandnäsuddin Strand Cafessa

Keikkapaikkana Cafe on ainutlaatuinen, pojat soittivat " meren päällä ", asiakkaat istuivat sekä kahvilassa tai tanssilavan puolella nauttien virvokkeita. Yleisö saapui pitkin iltaa veneillään aina pikkulapsista raavaisiin suomalaismiehiin asti. Ihmiset muistivat hyvin Sepon hitit aina Kuukoirasta Prinsessaan, oli oikein nostalgiset 70 - 80 luvun tanssit.
Keikka oli 11.8.2009, juuri keskellä suomalaista kesää parhaimmillaan, ja varmasti säilyy mielessä pitkään.

BeBop - ilta Tampereella,

Kurimus rakastaa soittamista,

kansa rakastaa tanssimista

 

 

Tamperelaiset ovat kokoontuneet kukin pienissä ryhmissään viettämään pikkujouluja. Hauskassa paikassa, hyvänä bändin ja kavereiden kanssa ilta onnistuu.

Tamperelainen yökerho on sisustettu mitä ihmeellisimmillä tavaroilla. Katosta roikkuu formula-auto, sata vuotta vanhoja levysoittimia, selloja, trapetseja, joissa keinuu tyttöjä, kristalleja, diskovaloja, Marilyn muovisena mutta näköisenä odotti ovella, tanssilattiaa siunaa näköisensä näköinen Elvis.